FinLAS ry

Tietoa eläinkokeista

Miksi hiiriä ja rottia käytetään eniten koe-eläiminä?
Ihmisellä on samankaltaiset elintoiminnot kuin muillakin nisäkkäillä kuten esim. hiirillä ja rotilla, jotka tunnetaan hyvin. Hiiret ja rotat ovat sopeutuneet elämään häkeissä, joissa ne myös lisääntyvät nopeasti ja saavat paljon poikasia.

Hankkivatko tutkimuslaitokset lemmikkieläimiä koe-eläimiksi?
Eläinkokeissa saa käyttää vain koe-eläimiksi tuotettuja eläimiä. Niiden perinnöllinen tausta ja terveydentila tunnetaan tarkasti.  

Annetaanko koe-eläimiä kotiin lemmikiksi?
Koe-eläimiä kasvatetaan vain eläinkokeita varten. Koe-eläimelle turvallisin paikka on tuttu laboratorioympäristö.  

Kärsivätkö koe-eläimet pienestä elintilasta?
Koe-eläimille ei voida tarjota yhtä suuria tiloja kuin luonnosta. Hiiri ja rotta ovat koloeläimiä. Ne viihtyvät ahtaissa ja hämärissä olosuhteissa koe-eläintiloissakin.

Koe-eläinosastolla koirat ja kissat ovat yleensä lattiakarsinoissa tai vapaana huoneessa. Joskus on tarpeellista sijoittaa ne häkkiin esim. toipumaan leikkauksesta.

Eläinten häkkikoot noudattavat Euroopan Neuvoston suosituksia.  

Kuka huolehtii koe-eläimistä?
Koulutettu henkilökunta hoitaa koe-eläimiä. Eläinten puhtaudesta ja terveydestä sekä ravinnon saannista huolehditaan erityisen hyvin. Eläimet tarkistetaan päivittäin - myös viikonloppuisin.  

Miksi koe-eläimiä pidetään yksitoikkoisia olosuhteissa eikä niille anneta vaihtelevaa ruokaa?
Koe-eläimiä tarvitaan vähemmän, jos ne pidetään samanlaisissa olosuhteissa ja niille annetaan ruokaa, jonka sisältö tunnetaan tarkasti.
Välittääkö kukaan koe-eläinten hyvinvoinnista?

Tutkijalle ja hoitajalle koe-eläinten terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä. Koe-eläintieteelliset järjestöt kuten FinLAS pyrkivät lisäämään tietoa koe-eläimistä tutkijoiden ja hoitajien keskuudessa.

Kohtelevatko tutkijat eläimiä huonosti?
Eläinten hyvä kohtelu ja taitava käsittely ovat välttämättömiä luotettavien tulosten saamiseksi. Koe-eläin ei kuitenkaan koskaan ole lemmikkieläimen asemassa.

Miksi eläinkokeita tehdään?
Eläinkokeiden päämääränä on tiedon lisääminen elämän ilmiöistä. Tietoa käytetään ihmisten, eläinten ja luonnon elinolosuhteiden parantamiseen.  

Mitä hyötyä on yksittäisistä tutkimustuloksista?
Tutkimustyö on ikään kuin valtavan kansainvälisen palapelin kokoamista. Yksittäinen tutkimustulos on lisäpalanen tässä tiedon kartuttamisessa. Hyödylliset sovellutukset syntyvät vasta kun yhdistetä&au ml;n eri tutkimusten antamaa tietoa.  

Tehdäänkö turhia eläinkokeita?
Jokainen tutkimus lisää perustietoa. Tämän perustiedon soveltaminen käytäntöön ei aina tapahdu nopeasti ja sen vuoksi koe saattaa tuntua turhalta.  

Toistetaanko eläinkokeita tarpeettomasti?
Tutkijan ei kannata toistaa jo tehtyjä eläinkokeita. Vain uusi tutkimustieto kelpaa julkaistavaksi kansainvälisesti leviävissä lehdissä ja tietoverkoissa.  

Voidaanko eläinkokeet korvata vaihtoehtomenetelmillä?
Eri asioiden tutkimiseen tarvitaan erilaisia menetelmiä. Tarvittavan tiedon keräämiseksi on joskus mahdollista korvata koe-eläin muilla menetelmillä. Joihinkin kysymyksiin ei saada luotettavaa vastausta muuten kuin käyttä ;mällä kokonaista eläintä.  

Voidaanko eläinkokeet korvata soluviljelmillä?
Aineen pitkäaikaiset vaikutukset elimistöön voidaan selvittää vain käyttämällä kokonaista eläintä.  

Vähentääkö solujen ja kudosten käyttö koe-eläinten määrää?
Myös soluja ja kudoksia kerätään eläimistä. Tähän tarkoitukseen käytetään nykyisin suurin osa koe-eläimistä.  

Miksi ei käytetä ihmisen kudoksia ja soluja?
Terveitä ihmiskudoksia ja -soluja ei ole helposti saatavissa. Käytössä olevat solulinjat ovat ihmisen kasvainsolukkoa, jotka eivät toimi kaikilta osin normaalien solujen tavoin.  

Onko mahdollista korvata eläinkoe tietokoneohjelmalla?
Tietokone ei luo itse uutta tietoa. Joskus se auttaa arvioimaan esim. uusien kemiallisten yhdisteiden vaikutuksia.